Ennen ajateltiin, että työmaan pitää olla kaupungissa näkymätön ja tilaajalta tullut työ tulee suorittaa nopeasti pois näkyvistä. Nykyisin Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara haluaa näkyä ja ottaa enemmän vastuuta paikastaan kaupunkiympäristössä. Ajatus on, että asukas voi työmaamontun reunalta seurata rakentamisen edistymistä lyhyistä tietoiskuista ja työmatkapyöräilijä saa helpommin tietoonsa korvaavan pyöräreitin.

Stara rakentaa ja hoitaa kaupungin katuja, puistoja ja rakennuksia. Kaupunkimuotoilijan kanssa aloitettu Siisti työmaa -hanke kohentaa katu- ja puistotyömaiden siisteyttä ja yleisilmettä. Tarkoitus on tehdä palvelumuotoilun menetelmillä työmaista vuorovaikutteisia ja vastuullisia tekijöitä kaupunkiympäristössä.

”Suurin oivallus palvelumuotoilun käytössä on se, että meidän työ ei olekaan vain työmaan hallinta, vaan myös monet vaiheet ennen sitä. On tärkeää valmistella ympäristöä tulevaan rakentamiseen”, kertoo hankkeen koordinaattori Ari Luoto.

Rakentaminen on kaupungissa välttämättömyys, mikä parantaa yhteistä elinympäristöä. Jos kaupunkilainen ei tiedä, miksi rakennetaan ja miten kauan työ kestää, hyvää tarkoittava työmaa muuttuu rasitteeksi.

Kaupunkilaiset ovat olleet yllättävän kiinnostuneita hankkeesta: pilottityömaalle järjestetylle avoimelle työmaakävelylle osallistui koiranilmasta huolimatta iso joukko alueen asukkaita. Lapset keksivät, että työmaa-aidoissa olisi kiva olla tirkistysaukkoja.

”Järjestys kertoo turvallisesta ja hyvin etenevästä työmaasta. Siisti työmaa hyväksytään kaupunkiympäristöön paremmin", Luoto jatkaa.

Muotoilun käyttö kannattaa, koska asukasvalituksia ja korvausvaatimuksia rakentamisen haitoista tulee vähemmän. Rahaa ja aikaa säästyy, kun väärinkäsitykset saadaan kitkettyä jo varhain.

Uudet vuorovaikutteiset työtavat eivät ole itsestäänselviä tuotantolähtöisessä organisaatiossa. Palvelumuotoilu on ensisijaisesti toiminut sillanrakentajana ja keskustelun herättäjänä organisaation sisällä. Kaupunkimuotoilijan tehtävänä on tunnistaa organisaation työkulttuuri ja kulkea heidän rinnallaan tukemassa muutosta.

“Organisaation on löydettävä oma tulkintansa palvelumuotoilun käytöstä. Siihen voi mennä pitkäkin aika”, sanoo tukena ollut kaupunkimuotoilija Mikko Kutvonen.

“Nyt on hienoa nähdä, miten innostuneita työntekijät ovat esimerkiksi esittelemään työmaata asukkaille.”

Helen on kaupunkilaiselle hyvä naapuri

”Hyvä muotoilu voi olla sitä, että tekee jotain näkymättömäksi”, sanoo Kari Pilkkakangas, Helenin graafinen suunnittelija ja vanhempi asiantuntija.

Helsinki on täynnä sähköasemia, jotka eivät näytä sähköasemilta. Koska sähköä ei voi siirtää pitkiä matkoja, täytyy sitä ”piilottaa” kaupunkiin. Harva esimerkiksi tietää, että Kolmen Sepän patsaan alla on sähköasema, tai että Esplanadin puiston alla on kaukojäähdytykseen tarkoitettu tekojärvi, jossa voisi soutaa.

Helen, eli entinen Helsingin Energia, on oivaltanut, että sähkö voi olla kaupungissa myös kivannäköistä ja osallistavaa. Oma paikka kaupunkitilassa pitää ansaita tekemällä jotain yllättävää ja kaupunkilaisia palvelevaa. Helen tekee sen osallistamalla helsinkiläisiä kaupunkitaiteen tekemiseen ja tiedottamalla sähkön käytöstä. Kun asukkaat osallistuvat esimerkiksi sähkönjakokaappien koristeluun, pidetään niistä parempaa huolta ja töhryjä tulee vähemmän.

Sähkö on hieman mystinen asia, jota voi palvelumuotoilun avulla tehdä ymmärrettävämmäksi kaupunkilaisille. Kaupunkilaiset hyväksyvät sähkötyöt, kun he tietävät, miksi niitä tehdään. Helen tiedottaa työmaiden etenemisestä, tekee sähkölaskut ymmärrettäviksi ja valistaa järkevästä energiankulutuksesta.

Helenillä on pitkä historia palvelumuotoilun menetelmien käytössä. Ennen niitä ei kutsuttu palvelumuotoiluksi, mutta ajatus on sama. Voimalaitoksia ovat jo vuosikymmenten ajan suunnitelleet nimekkäät arkkitehdit: esimerkiksi Selim A. Lindqvist on suunnitellut Suvilahden voimalaitoksen ja Alvar Aalto Kampin Sähkötalon. Antti Nurmesniemen siniset maisemapylväät ihastuttavat Hietalahden uimarannalla.

Tänä päivänä hyvä muotoilu tarkoittaa käyttäjien osallistamista. Palvelumuotoilun myötä on huomattu, että käyttäjät voidaan päästää mukaan. Tulevaisuudessa käyttäjien osallisuus Helenin toiminnassa on todennäköisesti vielä suurempi. Jokaisesta Helenin asiakkaasta voi tulla sähköntuottaja esimerkiksi ostamalla osan aurinkopaneelia Suvilahden voimalaitoksen katolta, jolloin tuotetun sähkön määrä vähennetään sähkölaskusta.

”Jos haluaa pysyä tässä ajassa kiinni, pitää ottaa ihmiset mukaan ja muuttua organisaationa”, Pilkkakangas sanoo.

Organisaation on tärkeää löytää oma luonteva keinonsa osallistaa käyttäjiä. Muotoilu ei saa olla pelkästään pinnan koristelua.

”Päälle liimattu asia ei vain pysy siinä päällä pitkään.”

2015