Mistä kyse: Muotoilu ja Helsinki
Helsinki tunnetaan maailmalla siitä, että muotoiluajattelu ulottuu läpi kaupungin, ylimpään johtoon saakka. Suomen Muotoilusäätiön johtavan asiantuntijan Jorma Lehtosen mukaan se johtuu koulutuksesta. Sitä tarvitaan kuitenkin lisää.
2015
Muotoilun hyödyntäminen kaupunkien kehittämisessä on vielä uutta, mutta Helsingissä muotoilu on jo kirjattu kaupungin strategiaan. Mitä Helsingissä on tehty oikein?
JL Koulutus on erittäin suuressa roolissa muotoiluajattelun läpiviemisessä Helsingissä. Suomi tunnetaan kansainvälisesti muotoilun kärkikouluttajamaana, ja se näkyy vahvimmin Helsingissä. Aalto-yliopisto on tehnyt suuren työn muotoilun merkityksen nostamisessa kaupunkipalveluiden kehittämisessä.
Helsingin kaupunki on osannut tehdä muotoilun ymmärrettäväksi ja kertoa sen hyödyistä virastoille ja virkamiehille. Merkittäviä toimijoita Helsingissä ovat myös Design Forum Finland ja Ornamo, jotka puhuvat muotoilun puolesta.
On myös tärkeä huomata, että pääkaupunkina Helsinki houkuttelee muotoilutoimistoja sijoittumaan Helsinkiin: 85 prosenttia Suomen muotoilutoimistoista sijaitsee täällä. Vastavalmistuneet ja yrittäjät haluavat Helsinkiin, jolloin siitä tulee muotoilun keskittymä. Vaikutus valuu väkisinkin kaupungin virkamiehistöön ja johtoon.
Mitä voitaisiin vielä tehdä paremmin?
JL Helsingissä ollaan muotoilun soveltamisessa vielä kokeiluasteella. Olemme kuitenkin matkalla kohti syvempää design thinkingiä, ja se on hieno asia. Muotoiluajattelun syvempään omaksumiseen tarvitaan poliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisten kouluttamista muotoilun ymmärtämiseen. Koulutus poistaa muotoilun mystisyyttä, jolloin virkamiehet hyväksyvät muotoilun menetelmät paremmin. Usein luullaan, että ”alvaraaltolaiset” muotoilijat tulevat katsomaan palveluita taiteellisesta näkökulmasta.
On tärkeää näyttää, mitä muotoilija oikeasti tekee ja mitä menetelmiä työhön kuuluu.
Mihin suuntaan Helsinki on menossa?
JL Nyt seurataan mielenkiinnolla, otetaanko esimerkiksi muotoilua hallintoon ja viedäänkö sitä opetettavaksi peruskouluihin. Toivotaan, että Helsingin kaupungin hallintorakenteessa on tulevaisuudessa enemmän kuin yksi tai kaksi muotoilijaa. Pelkkä hanke ei riitä muotoiluajattelun jalkauttamiseen, vaan muotoilun menetelmien pitää olla pysyvä osa palveluiden rakenteita. Vasta silloin muotoilu jää kaupungin toimintaan todellisesti.