Kuvat & video — Aleksi Poutanen
Teksti — Annaliina Niitamo

Hyvä muotoilu piilottaa tai korostaa: Kaupungin rakentamispalvelu Stara ja energiayhtiö Helen

Status:

 

Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ja energiayhtiö Helen tekevät päivittäin asioita, jotka voivat myllertää kaupunkilaisten arjen uusiksi. Muotoilun avulla ihmiset ymmärtävät työmaita ja näkymätöntä energiaa paremmin.

 

Ennen ajateltiin, että työmaan pitää olla kaupungissa näkymätön ja tilaajalta tullut työ tulee suorittaa nopeasti pois näkyvistä. Nykyisin Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara haluaa näkyä ja ottaa enemmän vastuuta paikastaan kaupunkiympäristössä. Ajatus on, että asukas voi työmaamontun reunalta seurata rakentamisen edistymistä lyhyistä tietoiskuista ja työmatkapyöräilijä saa helpommin tietoonsa korvaavan pyöräreitin.

Stara rakentaa ja hoitaa kaupungin katuja, puistoja ja rakennuksia. Kaupunkimuotoilijan kanssa aloitettu Siisti työmaa -hanke kohentaa katu- ja puistotyömaiden siisteyttä ja yleisilmettä. Tarkoitus on tehdä palvelumuotoilun menetelmillä työmaista vuorovaikutteisia ja vastuullisia tekijöitä kaupunkiympäristössä.

”Suurin oivallus palvelumuotoilun käytössä on se, että meidän työ ei olekaan vain työmaan hallinta, vaan myös monet vaiheet ennen sitä. On tärkeää valmistella ympäristöä tulevaan rakentamiseen”, kertoo hankkeen koordinaattori Ari Luoto.

Rakentaminen on kaupungissa välttämättömyys, mikä parantaa yhteistä elinympäristöä. Jos kaupunkilainen ei tiedä, miksi rakennetaan ja miten kauan työ kestää, hyvää tarkoittava työmaa muuttuu rasitteeksi.

Kaupunkilaiset ovat olleet yllättävän kiinnostuneita hankkeesta: pilottityömaalle järjestetylle avoimelle työmaakävelylle osallistui koiranilmasta huolimatta iso joukko alueen asukkaita. Lapset keksivät, että työmaa-aidoissa olisi kiva olla tirkistysaukkoja.

”Sen sijaan että työmaa häiritsee ihmisten elämää, viesti voi olla että hei, kohta täällä tapahtuu jotain mielenkiintoista, jää seuraamaan!”

”Järjestys kertoo turvallisesta ja hyvin etenevästä työmaasta. Siisti työmaa hyväksytään kaupunkiympäristöön paremmin", Luoto jatkaa.

Muotoilun käyttö kannattaa, koska asukasvalituksia ja korvausvaatimuksia rakentamisen haitoista tulee vähemmän. Rahaa ja aikaa säästyy, kun väärinkäsitykset saadaan kitkettyä jo varhain.

Uudet vuorovaikutteiset työtavat eivät ole itsestäänselviä tuotantolähtöisessä organisaatiossa. Palvelumuotoilu on ensisijaisesti toiminut sillanrakentajana ja keskustelun herättäjänä organisaation sisällä. Kaupunkimuotoilijan tehtävänä on tunnistaa organisaation työkulttuuri ja kulkea heidän rinnallaan tukemassa muutosta.

“Organisaation on löydettävä oma tulkintansa palvelumuotoilun käytöstä. Siihen voi mennä pitkäkin aika”, sanoo tukena ollut kaupunkimuotoilija Mikko Kutvonen.

“Nyt on hienoa nähdä, miten innostuneita työntekijät ovat esimerkiksi esittelemään työmaata asukkaille.”

Helen on kaupunkilaiselle hyvä naapuri

”Hyvä muotoilu voi olla sitä, että tekee jotain näkymättömäksi”, sanoo Kari Pilkkakangas, Helenin graafinen suunnittelija ja vanhempi asiantuntija.

Helsinki on täynnä sähköasemia, jotka eivät näytä sähköasemilta. Koska sähköä ei voi siirtää pitkiä matkoja, täytyy sitä ”piilottaa” kaupunkiin. Harva esimerkiksi tietää, että Kolmen Sepän patsaan alla on sähköasema, tai että Esplanadin puiston alla on kaukojäähdytykseen tarkoitettu tekojärvi, jossa voisi soutaa.

 
Helenin Kari Pilkkakangas on ylpeä koristelluista sähkökaapeista. Ne keräävät kaupunkilaisilta ilahtunutta palautetta.

Helen, eli entinen Helsingin Energia, on oivaltanut, että sähkö voi olla kaupungissa myös kivannäköistä ja osallistavaa. Oma paikka kaupunkitilassa pitää ansaita tekemällä jotain yllättävää ja kaupunkilaisia palvelevaa. Helen tekee sen osallistamalla helsinkiläisiä kaupunkitaiteen tekemiseen ja tiedottamalla sähkön käytöstä. Kun asukkaat osallistuvat esimerkiksi sähkönjakokaappien koristeluun, pidetään niistä parempaa huolta ja töhryjä tulee vähemmän.

”Se on käyttäjän huomioon ottamista ja oman toimintamme parantamista”, Pilkkakangas sanoo.

Sähkö on hieman mystinen asia, jota voi palvelumuotoilun avulla tehdä ymmärrettävämmäksi kaupunkilaisille. Kaupunkilaiset hyväksyvät sähkötyöt, kun he tietävät, miksi niitä tehdään. Helen tiedottaa työmaiden etenemisestä, tekee sähkölaskut ymmärrettäviksi ja valistaa järkevästä energiankulutuksesta.

Helenillä on pitkä historia palvelumuotoilun menetelmien käytössä. Ennen niitä ei kutsuttu palvelumuotoiluksi, mutta ajatus on sama. Voimalaitoksia ovat jo vuosikymmenten ajan suunnitelleet nimekkäät arkkitehdit: esimerkiksi Selim A. Lindqvist on suunnitellut Suvilahden voimalaitoksen ja Alvar Aalto Kampin Sähkötalon. Antti Nurmesniemen siniset maisemapylväät ihastuttavat Hietalahden uimarannalla.

Tänä päivänä hyvä muotoilu tarkoittaa käyttäjien osallistamista. Palvelumuotoilun myötä on huomattu, että käyttäjät voidaan päästää mukaan. Tulevaisuudessa käyttäjien osallisuus Helenin toiminnassa on todennäköisesti vielä suurempi. Jokaisesta Helenin asiakkaasta voi tulla sähköntuottaja esimerkiksi ostamalla osan aurinkopaneelia Suvilahden voimalaitoksen katolta, jolloin tuotetun sähkön määrä vähennetään sähkölaskusta.

”Jos haluaa pysyä tässä ajassa kiinni, pitää ottaa ihmiset mukaan ja muuttua organisaationa”, Pilkkakangas sanoo.

Organisaation on tärkeää löytää oma luonteva keinonsa osallistaa käyttäjiä. Muotoilu ei saa olla pelkästään pinnan koristelua.

”Päälle liimattu asia ei vain pysy siinä päällä pitkään.”

Tärkein oppi: Vuorovaikuta mahdollisimman paljon. Kaupungin rakenteita ei voi kehittää tyhjiössä yritysten asiantuntijoiden kesken ilman, että pyytää ideoita ja palautetta kaupunkilaisilta.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen