Kuvat & video — Jyri Öhman, Mari Huhtanen, Vilja Pursiainen
Teksti — Annaliina Niitamo

Informaatiomuotoilu tekee kaupunkitiedosta vetävää: Raitioliikenteen tulevaisuus

 

Kun kaupunki avaa vaikeasti ymmärrettävää tietoa selkeällä tavalla, kaupunkilaisten on helpompi osallistua oman kaupungin kehittämiseen. Helsingin raitioliikenne muuttuu tulevina vuosina radikaalisti. Siitä pitää kertoa muutenkin kuin insinöörikielellä.

 

Jos Helsingille pitäisi valita oma ääni, se olisi raitiovaunun kolina. Ensimmäiset ratikat kulkivat Helsingissä vuonna 1891 hevosen vetäminä. Nykyään monet ilmoittavat asuntoa etsiessään haluavansa asua ratikkaverkon sisällä. Ratikkalinjat ovat parhaimmillaan helposti hahmotettavia ja luovat kaupunkiin vahvoja kulkureittejä, joita on helppo käyttää ilman karttaa.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinsinööri Niko Setälä on mukana vetämässä ratikkaprojektia Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Tavoite on tehdä ratikalla matkustamisesta entistä sujuvampaa ja laajentaa ratikkaverkkoa kokonaan uusiin kaupunginosiin.

“Haluamme käynnistää keskustelua siitä, mitä kaupunkilaiset toivovat joukkoliikenteeltä”, Setälä sanoo.

Hyvin muotoiltu tieto osallistaa kaupunkilaisia

Kaupungin vastuuseen kuuluu läpinäkyvyys ja kaupunkilaisten arvioitavana oleminen. Se edellyttää sitä, että kaupunkilaiset ymmärtävät mitä kaupunki aikoo tehdä. Siksi Kaupunkisuunnitteluvirasto on tuottanut informaatiomuotoilun ammattilaisten avulla visualisointeja, joilla kerrotaan kiinnostavasti uusista raitioliikennesuunnitelmista.



“Meillä on hirveän paljon tekstiä ja raportteja julkaistuna, mutta aika harva niitä ehtii ja jaksaa lukea”, Setälä sanoo.

Ratikkaliikenteen uudistusten taustalla on valtava määrä teknisiä yksityiskohtia ja asiantuntijatietoa, mutta liikenneinsinöörit avaavat suunnitelmia visualisointien avulla ja kertomalla niistä yleistajuisesti. Tätä kutsutaan informaatiomuotoiluksi.

Helsinkiin informaatiomuotoilun pääaine ensimmäisten joukossa

Aalto-yliopistossa on tunnistettu tarve kouluttaa informaatiomuotoilijoita. Syksyllä 2016 alkava Information Design -maisterivaiheen pääaine käyttää muotoilun ja graafisen suunnittelun menetelmiä, joilla datasta tehdään ymmärrettävää ja käyttäjäystävällistä. Pääaine kuuluu Aallon Visual Communication Design -maisteriohjelmaan.

 

Tiedon määrä maailmassa tuplaantuu kahden vuoden välein ja tahti kiihtyy koko ajan, sanoo Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun professori Zachary Dodson.

“Samalla on tärkeää ymmärtää ja tulkita tietoa ihmisen mittakaavassa. Ei riitä, että tietoa vain visualisoidaan, vaan siitä pitää oivaltaa jotain merkityksellistä.”

Informaatiomuotoilun pääaineeseen valittu oma professori julkistetaan pian. Pääaine vie Aalto-yliopiston kansainväliselle aallonharjalle, sillä tällä hetkellä informaatiomuotoilusta voi tehdä tutkinnon vain Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Zürichissa. Aallon tutkinto on monitieteinen, ja siinä yhdistyvät muun muassa visuaalinen viestintä, dataosaaminen, interaktiivinen visualisointi, ohjelmointi ja kriittinen muotoilu.

Moni Aallosta valmistuva informaatiomuotoilija voi työllistyä julkisen sektorin palvelukseen, jossa tarve vaikeasti ymmärrettävän tiedon esittämiseen on suuri.

Kuten hyvän tuolin muotoilussa, pitää tiedonkin muotoilussa miettiä käyttäjää.

“Tuolia ei kannata suunnitella vain yhdelle tietyn pituiselle ihmiselle, koska sitten seuraava ihminen ei voi käyttää tuolia. Täytyy miettiä laajinta mahdollista käyttäjäryhmää, jos haluaa että muotoilu on käytettävää”, Zachary Dodson sanoo.

Muotoilun menetelmät poimivat datasta olennaisen

Setälä kertoo, että insinöörille oli hyödyllistä keskustella ulkopuolisten informaatiomuotoilijoiden kanssa. Viraston viestintäkumppanina työskenteli Kaskas Media.

“Viestinnän ja visualisoinnin ammattilaiset osasivat kysyä oikeita kysymyksiä siitä, mikä on kaupunkilaiselle tärkeää tietää. He näkivät mitä tietoa oli kiinnostavaa visualisoida.”

Raitioliikennettä koskeva insinööritieto ei heti kuulosta mielenkiintoiselta tarinalta. Miten asiantuntijatiedosta saa vetävää?

“Asioita ajatellaan usein hyvin monimutkaisina kokonaisuuksina. Pitää pystyä napsimaan pois liiat yksityiskohdat ja löytää oleellisia pointteja”, Niko Setälä sanoo.

Kaupunkilaista ei ehkä kiinnosta se, että ratikoiden nopeuttaminen vaatii monenlaisia teknisiä uudistuksia radassa, liikennevaloissa ja katuympäristöjen jakamisessa. Kiinnostavaa on se, että hän on viisi minuuttia aiemmin perillä. Insinööri hoitakoon loput.

Tärkein oppi: Myös informaatiota voi muotoilla. Informaatiomuotoilu mahdollistaa dialogin ammattilaisen ja kaupunkilaisen välillä. Virasto kohtaa kaupunkilaisen paremmin, kun se muotoilee kaupunkilaista koskevaa tietoa selkeästi ja kiinnostavasti.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen