Kuvat & video — Aleksi Poutanen
Teksti — Enni Sahlman

Kokeiluista apua nuorten asunnottomuuteen: Oman muotoinen koti -hanke

Status:

 

Voiko muotoilun menetelmillä yrittää ratkaista ison, rakenteellisen yhteiskunnallisen ongelman? Helsinki on pullollaan tyhjiä asumiskelpoisia tiloja. Nuorisoasiainkeskus etsii asunnottomille nuorille yllättäviä koteja.

 

Kannelmäen nuorisokoti sulki ovensa muutama vuosi sitten. Pian entinen nuorisokoti muuttuu taas nuorten asunnoiksi, mutta enää sinne ei pakoteta ketään: tällä kertaa nuoret ottavat tilan haltuun omilla ehdoillaan. Myös satavuotias huvila Vartiosaaressa saa nuorista kesäasukkaita ja vanhainkodin asukkaat seuraa, kun taloon muuttaa nuoria kämppiksiä. Nuorisoasiainkeskuksen Oman muotoinen koti -hankkeen timanttinen oivallus on ottaa käyttöön olemassaolevia tiloja ja rakennuksia, joita ei heti ensimmäisenä tule ajatelleeksi, kun on kyse nuorten asunnottomuudesta.

Taustalla on suuri ajatus: mitä jos muotoilun menetelmillä voisi yrittää ratkaista ison, rakenteellisen yhteiskunnallisen ongelman? Kokeilujen kautta ongelmaa opitaan ymmärtämään tarkemmin, ja yhden täydellisen ratkaisun odottamisen sijaan muotoilun avulla voi kokeilla nopeasti eri vaihtoehtoja. Nuorten asunnottomuuden kanssa painii moni maa. Voisiko suomalaisilla kokeiluilla näyttää esimerkkiä?

Muotoilija auttaa rakentamaan yhteisön, ei seiniä

Keväällä 2015 alkaneessa hankkeessa on mukana muotoilija, joka auttaa rakentamaan tyhjistä tiloista toimivia paikkoja yhteisöille. Projektitiimi etsii sellaisiakin tiloja, joita ei heti ehkä uskoisi asuinkelpoisiksi. Konttiasuminen on tästä hyvä esimerkki: kukaan ei halua asua kontissa pitkiä aikoja, mutta juuri kaupunkiin muuttaneelle opiskelijalle pari kuukautta edullista konttiasumista auttaa säästämään takuuvuokran pitkäaikaisempaan asuntoon. Monessa kohteessa, esimerkiksi jo aiemmin asuinkäytössä olleessa nuorisokodissa ei edes tarvita suuria fyysisiä muutostöitä. Muotoilija saa keskittyä seinien sijasta ihmisiin, jotta kämppisporukasta ja yhteiselosta tulee sujuvaa.

”Muotoilijat ovat tottuneet ajattelemaan villisti, eivätkä ole lukkiutuneita tiettyihin kaavoihin. Itse sortuu helposti ajattelemaan liian usein vain rajoituksia”, projektipäällikkö, nuorisoasiainkeskuksen Miki Mielonen sanoo.

Asuntoa vailla olevat nuoret ovat itse tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Kannelmäessä nuorista kasataan ryhmä, joka yhdessä muotoilijan ja nuorisoasiankeskuksen aikuisten kanssa luo pelisäännöt asumiselle ja valitsee tulevat kämppikset.

Tärkein työtapa ovat nuorten ja vetäjien tekemät yhteiset kokeilut, eikä vaikealtakaan tuntuvia ideoita tyrmätä. Muotoilijan tehtävä on varmistaa, että kokeilut edistyvät. Kokeilut antavat arvokasta tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ameebamaisesti etenevässä, koko ajan muuttuvassa projektissa ongelmia ratkotaan sitä mukaa, kun niitä tulee eteen.

 
Muotoilija Pablo Riquelme ja nuorisoasiainkeskuksen Miki Mielonen vierailivat Vartiosaaressa tulevien asukkaiden kanssa.

Parhaassa tapauksessa ratkeaa monta ongelmaa yhdellä kertaa: nuori saa asunnon, tyhjät tilat tulevat hyötykäyttöön, ja nuoret pääsevät käyttämään osaamistaan uusien kotien kehittämisessä. Vartiosaaren kokeiluun pilottiryhmä kasattiin rakennusalan opiskelijoista, jotka asuvat kesän saaressa ja kunnostavat samalla huvilavanhusta ja sen ympäristöä.

Asunnot tarvitsevat nuoria

Oman muotoinen koti-projektissa halukkaita yhteistyökumppaneita on ilmoittautunut jopa jonoksi asti. Nyt tehtävistä kokeiluista on tarkoitus jalostaa toimivat käytännöt, joista tehdään pysyviä ratkaisuja pääkaupunkiseudun nuorisoasunnottomuuteen.

Projekti on vahvistanut uskoa siihen, että nuoret haluavat ja osaavat olla mukana tekemässä päätöksiä. Vaikka asunnottomuus ei koskettaisi juuri sillä hetkellä nuorta itseään, moni on tullut sanomaan, että haluaa auttaa, koska tuntee jonkun, jonka tilanne ei ole yhtä hyvä.

Nuoriin kannattaa luottaa, kuten Vartiosaaren hieno vanha huvila osoittaa. Kun nuoret kunnostavat kesäkotiaan, myös muiden kaupunkilaisten on mukavampaa vierailla saaressa.

”Nuorista ajatellaan helposti, että ei niitä tänne voi päästää, nehän tuhoavat tämän paikan. Me haluamme todistaa päinvastaista: nuoria tarvitaan, että tämä paikka pysyy pystyssä”, muotoilija Pablo Riquelme kiteyttää.

Tärkein oppi: Yllättävien tilojen ottaminen käyttöön voi auttaa ratkomaan mitä tahansa ongelmaa: konttiasuminen voi olla hyvä väliaikaisratkaisu asunnottomuuteen, ja entinen nuorisokoti muuttuu nopeasti uusiksi asunnoiksi.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen