Kuvat & video — Aleksi Poutanen
Teksti — Annaliina Niitamo

Helsinkiläiset kehittävät itselleen unelmien kirjastoa: Uusi keskustakirjasto

Status:

 

Uudeksi kansalaistoiminnan kehdoksi kutsuttu keskustakirjasto nousee kaupunkilaisten ideoiden voimalla Helsingin keskustaan Töölönlahdelle. Uusi julkinen tila vaatii asiakkaiden osallistamista suunnitteluun.

 

”On hämmentävää miten paljon ihmiset rakastavat kirjastoa”, Helsingin kaupunginkirjaston vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen sanoo.

Kirjaston käytäviltä löytää koko elämän kirjon. Siksi vuoden 2018 lopussa valmistuvaan keskustakirjastoon tulee muun muassa elokuvateatteri, musiikkistudio, ravintola, avoimia työtiloja ja “kansalaisparveke” – perinteistä kirjastomaista tilaa tietenkään unohtamatta.

Miettisen mukaan rakkaus näkyy tällä kertaa myös tekoina. Kirjaston kävijät ovat halunneet sankoin joukoin osallistua vapaaehtoisesti uuden keskustakirjaston suunnitteluun.

”Osallistujat ovat valmiita hikoilemaan työpajoissa ja ammentamaan loputtomasti mielikuvitustaan ja osaamistaan, jotta keskustakirjastosta tulee aidosti käyttäjälähtöinen ja kutsuva julkinen tila.”

Kirjasto on käyttänyt käyttäjäkeskeisiä menetelmiä hyväkseen jo pitkään, pidempään kuin muut virastot. Ennen käyttäjäkeskeisyys tarkoitti käyttäjien tarkastelua kohderyhminä ja suunnittelun kohteina, mutta nyt kirjaston käyttäjät osallistuvat suunnitteluun ideoimalla itse.

”Huomasimme, että kävijät kokevat kirjaston vahvemmin omakseen ja käyvät siellä enemmän, kun he ovat olleet suunnittelussa mukana”, Helsingin kaupungin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto kertoo.

Kaupunkilaisten osallisuus keskustakirjaston ideoimisessa ei jää yksittäistapaukseksi, vaan oppeja on tarkoitus soveltaa koko Helsingin kirjastoverkkoon.

Skeittiteini ja emeritusprofessori samassa työpajassa

Keskustakirjaston osallistava suunnittelu alkoi ”megafonikutsulla” kaupunkilaisille: mielipidevaikuttajat ja julkisuuden henkilöt kannustivat kaupunkilaisia ideoimaan, minkälaisen roolin keskustakirjasto voisi Helsingin ydinkeskustassa ottaa. Kun avoin ja osallistuva suunnittelu oli saatu näyttävästi käyntiin, sitä jatkettiin erilaisilla tavoilla, kuten osallistuvalla budjetoinnilla, arkkitehtuurikilpailulla ja kumppaneille suunnatulla vaikuttajaverkostotoiminnalla ja työpajoilla.

 
Vuorovaikutussuunnittelija Virve Miettinen on päässyt yllyttämään helsinkiläisiä suunnittelemaan itselleen uuden ajan kirjastoa.

Syksyllä 2014 perustettiin Keskustakirjaston kaverit -niminen kehittäjäyhteisö, johon haettiin eri puolilla Helsinkiä asuvia erilaisia kaupunkilaisia. Hakemuksia tuli tulvimalla. Valittujen “KeKi-kavereiden” kanssa mietittiin kirjastoa mm. kokeilun, oppimisen, 2000-luvun kansalaistaitojen ja vertaisoppimisen tilana, ideoiden ja ajatusten rikastamona, sekä maahanmuuttajien ja turistien palvelujen tarjoajana.

Suurimpia haasteita osallistavassa suunnittelussa on osallistujien moniäänisyyden kanssa tasapainottelu.

“Äänten kirjoa ei saa hävittää. Vaikka osallistaminen on avointa, ei se saa olla tasapäistävää”, Miettinen sanoo.

Ideana ei ole suodattaa ajatuksista yhtä suosituinta ideaa, vaan kantaa mukana erilaisten ihmisten erilaisia tarpeita.

Esimerkiksi yksi osallistuja haluaa hiljaisen ja perinteisen kirjaston, kun toinen haluaa paljon avointa harrastustilaa ja uusinta tietotekniikkaa. Muotoilun ansiosta on mahdollista tuoda kokonaiskuva näkyviin.

Kirjasto vahvistaa käyttäjäkeskeisyyttä yhä suuremmalla innolla. Tavoite on esimerkiksi saattaa yhä useampi työntekijä suoraan vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa.

“Organisaatiot ovat liian pitkään katsoneet sisäänpäin, omia toimintojaan”, sanoo Marja-Liisa Komulainen, Helsingin kaupunginkirjaston kehittämispäällikkö.

“Käyttäjät tulevat organisaation ulkopuolelta ja näkevät niitä asioita, joita itse organisaatio ei näe. Organisaation kannattaa kuunnella näitä raikkaita uusia ajatuksia.”

Tärkein oppi: Osallista hyvin. Oleellista on löytää kyvykäs joukko, joka pystyy tuottamaan todellista arvoa suunnitteluun. Motivoi, sitouta ja kannusta. Kerro, miten arvokasta ihmisten antama panos on. Suunnittele osallistumisen menetelmät, keinot ja kanavat huolellisesti, mutta kuuntele herkällä korvalla mukana olijoita.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen