Kuvat & video — Vilja Pursiainen
Teksti — Annaliina Niitamo

Helsingin fiksuin kaupunginosa antaa lisätunnin vuorokauteen: Kalasatama

 

Smart city -käsite ymmärretään usein tehokkaiden energiaratkaisujen kaupungiksi, joka on täynnä erilaista tietoa mittaavia sensoreita. Kalasatamassa smart city tarkoittaa asukkaille jouhevampaa arkea ja hyviä kaupunkipalveluita. Palvelut ovat hyviä, koska niitä on kokeiltu yhdessä asukkaiden kanssa.

 

Asfaltin ja hiekan keskeltä nousee ihan uusi kaupunginosa viiden minuutin metromatkan päähän Helsingin keskustasta. Sillä on kuusi kilometriä rantapromenadia, Teurastamon ja Suvilahden kulttuurikäyttöön kunnostetut teollisuustilat ja pian valmistuva Helsingin suurin kauppakeskus, jonka yhteyteen nousee kuusi pilvenpiirtäjää asumiseen. Alueesta tulee Helsingin tiivein asuinalue, mutta myös paljon muuta.

“Kalasatamasta päätettiin tehdä myös Helsingin fiksuin kaupunginosa”, kertoo Veera Mustonen, Fiksun Kalasataman ohjelmapäällikkö.

Kalasatamassa muotoilu on kokeiluja. Kalasatama on elävä innovaatioiden kasvualusta, jossa yhdessä asukkaiden, startup-yritysten ja kolmannen sektorin kanssa kokeillaan erilaisia urbaaneja kaupunkipalveluita. Tällä hetkellä asukkaiden testattavana on naapuriapuun kannustava sovellus Nappi Naapuri, erilaisten liikkumismuotojen yhdistävä sovellus Tuup, ruokahävikkiä vähentävä sovellus Foller ja Kalasataman palvelun jäteastioiden täyttymistä seuraava palvelu. Kaikki osapuolet hyötyvät kokeiluista, sanoo Mustonen.

 

“Yritykset saavat tietää miten heidän uudet palvelunsa toimivat oikeiden käyttäjien parissa. Kaupunkilaiset pääsevät kertomaan minkälaisia lähipalveluita he haluavat ja kaupunki voi luoda kustannustehokkaita kuntapalveluita, joita oikeasti käytetään.”

Kaupunki mahdollistaa hyvän muotoilun, joka syntyy dialogissa käyttäjien kanssa. Kun palveluita on testattu ja saatu kokemuksia Kalasatamasta, jaetaan niiden oppeja muuallekin.

Tunti lisää aikaa päivään

“Kaupunkien pitää uudistua koko ajan uusilla tavoilla. Meillä on edessä valtava kaupunkien kasvun vaihe ja se vaatii uusia ja kestäviä kaupunkipalveluita”, Mustonen sanoo.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että liikenneruuhkat vähenevät ja energiakäyttäytymisemme on kestävää. Tätä kaikkea voi säädellä hyvällä kaupunkisuunnittelulla, mutta myös hyvillä kaupunkipalveluilla. Hyvät kaupunkipalvelut parantavat asukkaiden viihtyvyyttä ilman, että rakennettua ympäristöä tai muuta raskasta infrastruktuuria tarvitsee välttämättä muuttaa.

“Se on smartin etu. Palvelut voidaan tuoda kevyemmin kaupunkilaisten äärelle”, Mustonen sanoo.

 

Helsinki tekee älykaupunkia, jossa jokaisella ratkaisulla on merkitystä asukkaan arjen ja elämäntyylin kannalta. Muotoilu tarkoittaa hyvien palveluiden suunnittelemista niin, että asukkaat aidosti hyötyvät ratkaisuista.

“Kun tylsiin asioihin, kuten ruuhkassa istumiseen, ei mene niin paljon aikaa, jää sitä kaikista tärkeimpään: viihtyisään elämään.”

Kalasatamassa testataan muun muassa sitä, voisivatko kalasatamalaiset tehdä etätyötä lähellä olevissa tyhjissä tiloissa, hyötyä sähköautoista, tilata ruokaa kotiinsa lähiruokaringistä ja saada sovelluksen kautta apua esimerkiksi ikkunoiden pesuun naapurilta.

“Aika on ihmisen tärkein resurssi. Kaupunkiympäristö ja niitä tukevat digitaaliset palvelut voivat auttaa meitä tuomaan asukkaille yhden tunnin lisää heidän jokaiseen päivään”, Mustonen visioi.

Ei mitään diginatiiveja

Kalasatamassa kolme vuotta asunut Merja Tuomela nauttii Kalasataman laboratoriomaisuudesta ja kokeilukulttuurista.

“On hienoa olla mukana kehittämässä omaa edistyksellistä kaupunginosaa ja nähdä miten paikallinen identiteetti muodostuu alueen rakennusten kanssa samaan tahtiin”, hän sanoo.

Tuomela osallistuu usein Kalasataman yhteiskehittelyyn ja asukasiltoihin. Viimeksi hän osallistui työpajaan jossa mietittiin, mitä kaikkea uudella katuvalaistuksella voisi saada aikaan. Tuomela käyttää myös Kalasatamassa testattuja mobiilisovelluksia.

“Nappi naapurista ajattelin pyytää jonkun auttamaan kiinnittämään valaisimen kattooni”, koiransa Topin kanssa asuva Tuomela suunnittelee.

Kalasataman suurimmat asukasryhmät ovat nuoret lapsiperheet ja seniorit, joten digitaaliset palvelut on suunniteltu yhdessä käyttäjien kanssa niin, että niitä on vaivatonta käyttää. Kalasatamassa asuakseen ei myöskään tarvitse olla tietotekniikan superosaaja tai diginatiivi.

“Ei ole ikinä ollut ongelmaa saada ihmisiä mukaan, mutta säännöllistä työtä kuten hyvää viestintää se vaatii,“ Mustonen sanoo.

 

Innostavaa kierrätystä ja energian säästämistä muotoilun avulla

Myös Kalasataman asukkaiden energiakäyttäytymistä yritetään muuttaa kestävämpään suuntaan. Kahdessa taloyhtiössä on pilottikäytössä Helenin HIMA, eli kodin etäohjauspalvelu, jonka avulla asukkaat tarkkailevat energian- ja vedenkulutustaan ja voivat etäohjata kotinsa sähköä älypuhelimella tai tabletilla.

“Sähkön hinnan perusteella päätämme esimerkiksi mihin aikaan päivästä käymme saunassa. Hintaero voi olla jopa nelinkertainen”, kertoo kalasatamalainen Mirka Saarholma.

 

“Ulos lähtiessä napsautamme oven vieressä olevan sähkökatkaisimen pois päältä. Kotimme käyttää silloin lähes nolla kilowattituntia, ja se näkyy kyllä sähkölaskussa.”

“Kun fiksut energiaratkaisut ja kaupunkipalvelut ovat hyvin muotoiltuja, ihmiset käyttävät niitä mielellään. Näin kaupungeista todella tulee sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä”, Veera Mustonen sanoo.

Tärkein oppi: Älykäs kaupunki tarkoittaa Helsingissä yhdessä kokeilemista. Kokeiluja ei tehdä viraston seinien sisällä, vaan kaupungin kaduilla oikeiden kaupunkilaisten niitä testatessa. Näin kaupunkilaiset saavat palveluita, joita he tarvitsevat ja käyttävät.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen