Kuvat & video — Aleksi Poutanen
Teksti — Ilkka Pernu

Tieto kuuluu kaupunkilaisille: Helsinki Region Infoshare

Status:

 

Kaupunki kerää ja tuottaa jatkuvasti valtavia määriä hyödyllistä tietoa. Helsinki Region Infoshare -palvelu avaa datan kaikkien käyttöön ja tarjoaa pohjan ihmisten elämää helpottaville sovelluksille.

 

Olipa kerran kuningas, joka antoi alamaisilleen käskyn haalia kaiken mahdollisen tiedon: millainen sää aamuisin klo 5.30 on? Kuinka usein ihmiset kulkevat kylien välillä ja kuinka kauan matka kestää? Hän myös halusi tietää, millaisia sairauksia kylän eri osissa esiintyy ja mitä viljaa millekin peltosaralle viljellään.

Alamaiset ihmettelivät, mitä kuningas tällä kaikella tiedolla teki. Totuus oli, että ei mitään. Hän varastoi kaiken informaation linnassa sijaitsevaan isoon holviin. Sen pituinen se.

Onneksi totuus on tarua ihmeellisempää: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen keräävät kyllä kaiken mahdollisen tiedon, mutta – toisin kuin sadun kuningas – nykyään ne antavat tiedon julkisilta osiltaan avoimesti muiden käyttöön.

 
Ronja Oja on ollut 11-vuotiaasta saakka sokea. Oja käyttää päivittäin Blindsquare-älypuhelinsovellusta, joka kertoo ympäristöstä käyttäjälle ääneen. Blindsquare käyttää HRI:n avointa dataa.

Moneen kertaan kansainvälisesti palkitussa Helsinki Region Infoshare (HRI) -palvelussa on jo yli 1 200 avointa tilastoa ja muuta tietoaineistoa, ja lisää tulee koko ajan sitä mukaa, kun kaupungit keräävät ja tuottavat tietoa. Palvelussa on muun muassa kaikki Helsingin kaupunginorkesterin konsertit vuodesta 1882 lähtien, Vantaan kaupungin investoinnit ja elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvat elintarvikehuoneistot Helsingissä. Kuka tahansa voi ladata ne HRI-sivustolta ja tehdä niillä, mitä haluavat. Kaupungit antavat kallisarvoisen tiedon ilmaiseksi kaikille, koska se hyödyttää kaikkia.

Avoin data synnyttää palveluita ja sovelluksia

Vielä viisi vuotta sitten kaupungit toimivat kuin dataa haaliva kuningas – ne keräsivät kaupungista ja kaupunkilaisista hirveän määrän tietoa, jota vain kaupungin työntekijät hyödynsivät palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jos tilastot kertovat, että jotain palvelua – vaikkapa sivukirjastoa – käytetään odotettua enemmän, sen lakkauttamista on helpompi vastustaa.

Kaupunki toki itse hyödyntää keräämäänsä dataa. Datan avaamisen myötä kaikilla muillakin on mahdollisuus käyttää dataa ja tehdä entistä parempia sovelluksia ja palveluita.

Uusia ideoita syntyy todennäköisemmin, jos tietopalvelun työntekijöiden lisäksi tilastoja tihrustaa tuhannet kaupunkilaiset. Tätä kutsutaan joukkovoimaksi.

Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen ryhtyivät avaamaan dataansa vuonna 2011, ja nyt on jo syntynyt lukuisia kaupunkilaisten elämää helpottavia palveluita ja sovelluksia. Talvella myräkkäyön jälkeen on helpotus, kun lumiaurojen liikkumista voi seurata reaaliajassa kännykästä. Samaan tapaan puhelimesta voi tarkistaa, onko oma linja-auto aikataulussa – pitääkö pysäkille ottaa juoksuaskeleita vai voiko tallustella rauhallisemmin. Yhdestä palvelusta saa monipuolista tietoa oman asuinkorttelinsa asioista.

Hyvään kaupunkimuotoiluun kuuluu se, että käyttäjät eli kaupunkilaiset tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat.

 
HRI:n tarjoama avoin data kertoo kaupunkilaisille vaikkapa sen, että tuttu raitiovaunu kulkee tänään poikkeusreittiä.

HRI-palvelu, jossa on satoja eri tilastoja, muistuttaa isoa laatikkoa, joka täynnä legoja. Vantaan kaupunki on esimerkiksi luonut kaupungin maastomallia, eri paikkatietoaineistoja ja Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa hyödyntäen Vantaasta kaupunkimalli Minecraft-peliin, joka on kuin digitaalinen legolaatikko.

Läpinäkyvää päätöksentekoa

Datan avaamisella ei ainoastaan haeta kaupunkilaisten elämää helpottavia kivoja kännykkäsovelluksia (jotka tosin menestyessään voivat tuoda verotuloja kaupunkiin). Sillä on myös toinen tärkeä tehtävä: se tekee päätöksenteosta läpinäkyvää ja siten parantaa demokratiaa.

“Kaupungin ostolaskuja koskevan datan avaaminen lisää luottamusta kaupunkia kohtaan”, sanoo Helsingin kaupungin tietokeskuksen projektipäällikkö Tanja Lahti, joka vastaa HRI-palvelusta.

Kaupunki on myös arvioinut, että jo tiedon avaaminen on tuonut 1–2 prosentin säästön, sillä hankintoja tehdään nyt valveutuneemmin.

”Ostodata on aiheuttanut ryhtiliikkeen virkamieskunnassa”, Lahti sanoo.

Apua, entä jos joku käyttää avointa dataa väärin? Virkamiesten pelko on ymmärrettävä. He eivät voi etukäteen tietää, miten informaatiota käytetään. Tiedotusvälineet ovat tehneet sen perusteella paljon kaupunkien päätöksentekoa ruotivia juttuja. Kuitenkaan yhtään datan väärinkäyttötapausta ei tiettävästi ole ollut. Ja jos joku haluaa tulkita väärin tilastoja, onneksi data on avointa, joten virhetulkinta on helppo korjata.

Tämän luokan avoimuus vaatii kaupungilta ja sen virkamiehiltä aikamoista toimintakulttuurin muutosta, mikä ei tapahdu hetkessä. Tanja Lahti painottaa heille, että datan arvo kasvaa, mitä enemmän sitä hyödynnetään.

"Tieto kuuluu kaupunkilaisille."

Tärkein oppi: Tiedon avaaminen tehostaa tiedon hyödyntämistä. Läpinäkyvyys ja kansalaisten luottamus kaupungin hallintoon kasvavat. Samalla kaupunkilaiset saavat uusia mahdollisuuksia osallistua kaupungin kehittämiseen ja luoda uusia, kaupallisiakin palveluita.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen