Kuvat & video — Vilja Pursiainen
Teksti — Kristiina Markkanen

Käyttäjien ääni kuuluviin julkisessa hankinnassa: Helsingin kaupunkipyörät

 

Kaupunkipyörät tuovat keväällä lisävauhtia Helsingin julkiseen liikenteeseen. Jotta pyöräilykokemus olisi mahdollisimman sujuva, testikäyttäjien mielipiteet pyöristä huomioitiin lopullisessa hankintapäätöksessä.

 

Lokakuisena päivänä Roihupellon metrovarikolla tapahtuu jotain epätavallista. Korjausta odottavat junakalustot on korvattu liikennemerkeillä, vanerisilla mäillä ja töyssyillä, ja työntekijöiden sijaan varikko kuhisee kaupunkilaisia. He ovat tulleet paikalle koeajamaan Helsingin uusia kaupunkipyöriä. Kyseessä on kaupungin ensimmäinen julkinen hankinta, jossa tärkeänä laatuvaatimuksena on käyttäjäkokemus.

Helsingin edellisestä kaupunkipyöräjärjestelmästä luovuttiin, koska se ei toiminut niin kuin olisi pitänyt. Kolikkopantilla käytettäviä pyöriä oli epämukava ajaa ja niitä vandalisoitiin paljon. Moni kaupunkipyörä löytyi säpäleinä ojasta tai tienvarresta. Uuden järjestelmän kanssa nämä ongelmat haluttiin välttää.

Vapun jälkeen Helsingin kantakaupungissa päästiin polkemaan 500:lla tuliterällä yhteiskäyttöpyörällä. Asemia pystytettiin aluksi 50. Keltaiset kaupunkipyörät otettiin vastaan asianmukaisella innolla: ensimmäisen viikon aikana niillä oli reilu 15 000 käyttäjää. HSL:n virallisen reittioppaan lisäksi on kehitetty useita mobiilisovelluksia, joiden avulla voi selvittää, kuinka paljon vapaita pyöriä milläkin pysäkillä on sillä hetkellä.

Pyöräjärjestelmien kilpailuttaminen alkoi jo alkuvuodesta 2015. Kun kymmenet pyöriä tarjoavat yritykset oli rajattu kolmeen finalistiin ja lopullinen hankintapäätös häämötti edessä, mukaan valintaa tekemään otettiin palvelun tärkein osa: sen käyttäjät.

”Pyörien käyttäjäystävällisyys on keskeinen juttu. Käyttäjäkokemuksen on oltava sujuva ja yksinkertainen, muuten pyörät jäävät käyttämättä”, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen.

 

Siksi finalistipyörien piti läpäistä tietyt tekniset vaatimukset. Pyörien pitää sopia eri ikäisille ja kokoisille käyttäjille, niissä pitää olla kolme vaihdetta ja hyvät jarrut. Koska pyörät liittyvät osaksi HSL:n joukkoliikennejärjestelmää, niitä täytyy voida käyttää matkakortilla. Ominaisuuksia on helppo ruksata paperille, mutta se ei vielä takaa optimaalista käyttökokemusta.

Mäkinen muistuttaa, että kyseessä on mittava ja kilpailutettu julkinen hankinta, jonka käyttöliittymää tai pyöriä ei voida enää jälkikäteen jatkokehittää, jos ne eivät vastaa toiveita.

“Halusimme selvittää mahdollisimman aikaisin, täytyykö valmistajilta vaatia jotain, mitä emme olleet vielä saaneet. Piti kysyä käyttäjiltä oikeassa testiympäristössä, mitä he pyöriltä haluavat”, Mäkinen sanoo.

Kaupunkilaiset pisteyttivät käyttökokemuksen

Varikolla järjestetty testirata sisälsi monipuolisen kirjon erilaisia kokemuksia. Miten ajetaan kauppakassin kanssa, laitetaanko se koriin vai roikkumaan ohjaustangosta? Miten helposti sujuu pyörän väliaikainen lukitus kahvilakäynnin ajaksi? Jotta käyttäjien tarpeet pysyivät etusijalla, käytettävyysarvioinnista vastasi ulkopuolinen asiantuntija LINK Design and Development.

Testiryhmä arvioi pyörän käyttöönottoa, pyöräilykokemusta ja pyörän luovuttamista testilomakkeen avulla. Tavallisesti käyttäjäarviointien yhteydessä tehdään lisäksi esimerkiksi haastatteluita, mutta nyt ainoa mittari oli kaavake. Koska vuorovaikutusta asiantuntijoiden ja testaajien välillä ei ollut, testikaavakkeen merkitys korostui. Se jännitti LINK Design and Developmentin Piritta Winqvistiä.

”Teimme radan ja kaavakkeen pilottitestauksen varmistaaksemme, että kaavake todella kattaa kaikki radalla vastaan tulevat kokemukset. Pyöräilyyn liittyy paljon tottumiskysymyksiä, jotka vaikuttavat siihen, miten ihmiset pisteyttävät kokemuksen. Jotkut saattavat tykästyä tiettyyn pyörään vain sen ulkomuodon vuoksi.”

 

Testaajat pisteyttivät kokemuksen asteikolla yhdestä viiteen. Suurin painoarvo oli pyörän käytettävyydellä, pienin sen jättämisellä. Lopuksi yhteenlasketut pisteet taulukoitiin virallista hankintapäätöstä varten. Käyttäjäarvioiden painoarvo lopullisessa hankintapäätöksessä oli reilu kymmenen prosenttia.

Winqvistin mukaan oli ennenkuulumatonta, että käyttäjien mielipiteet ja toiveet huomioitiin näin konkreettisella tavalla kaupungin hankinnassa.

“Käyttäjäarviot painoivat ilahduttavan paljon lopullisessa hankintapäätöksessä. Valittu pyörä oli juuri se, josta koekäyttäjät tykkäsivät eniten”, Winqvist paljastaa.

Tärkein oppi: Mittavia julkisia hankintoja on vaikeaa ja kallista jatkokehittää jälkikäteen. Siksi on olennaista selvittää jo varhaisessa vaiheessa käyttäjiltä itseltään, mitä he palvelulta haluavat ja minkä tarjoajan vaihtoehto täyttää tarpeen parhaiten. Konkreettisen testiympäristön avulla kartoitetaan palvelun plussat ja miinukset.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen