Kuvat & video — Aleksi Poutanen
Teksti — Valtteri Väkevä

Museo uudistui muotoilun avulla: Helsinki Art Museum HAM

Status:

 

Helsingin taidemuseon uudistus muotoili tiskien ja museokaupan lisäksi palvelupolut uusiksi. Tuloksena on myös pysäyttävä nimi: HAM.

 

Pöly leijailee ja kivipora huutaa osuessaan betoniseinään. Kaikkialla on rakennustelineitä ja työmiehiä neonkeltaisissa huomioliiveissään.

Tennispalatsi Helsingin keskustassa käy taas kerran läpi muutosta. Vuonna 1937 valmistuneen funkkistalon piti alun perin olla tilapäinen autojen huoltorakennus, joka purettaisiin myöhemmin pois.

Toisin kävi. Rakennus jäi paikalleen ja se oli pitkään maan tärkein tenniskeskus. Siellä on toiminut niin autokauppa, tavaratalo kuin kirpputorikin.

”Tennarin” historian suurin mullistus tapahtui vuonna 1999, kun se avattiin jättiremontin jälkeen kulttuurikeskuksena. Nykyään talo tunnetaankin elokuvateattereistaan ja museoistaan.

Nyt tehtävä remontti on tuohon muutokseen verrattuna lähinnä pieni kasvojenkohotus. Tennispalatsin yläkerrassa toimivalle Helsingin taidemuseolle se merkitsee kuitenkin uuden elämän alkua.

 
HAM avaa ovensa uudistuneena Helsingin Tennispalatsissa vuoden 2015 syyskuussa.

Syksystä 2015 lähtien museo toimii kaksi kertaa isommissa tiloissa. Neliöt kasvavat kolmeen tuhanteen ja joukko eri paikoissa toimineita yksiköitä kootaan saman katon alle.

Tässä rytäkässä lähes kaikki museokaupasta säilytyslokeroihin menee uusiksi. Taidemuseo saa jopa uuden nimen: HAM, eli Helsinki Art Museum. Uudistunut museo avaa ovensa 25.9.2015.

Markkinointipäällikkö Saara Suojoki kaivaa esiin iPadin ja näyttää havainnekuvia tulevasta museosta.

”Tuohon tulee kaksi Kari Cavénin taideteosta. Kahvilaan ja yleisötiloihin tulee Vitran kalusteita, jotka tulivat markkinoille vuonna 1934. Ne ovat siis melkein samaa vuosikertaa kuin Tennispalatsi.”

Vielä tuoleista tai veistoksista ei näy jälkeäkään. Kaikki kalusteet asennetaan avajaisia edeltävän kuukauden aikana. Vaikka itse kalustaminen tapahtuu nopeasti, sitä on edeltänyt yli vuoden kestänyt suunnittelu. Sen tavoitteena on luoda museosta entistä toimivampi kokonaisuus. Siksi henkilökunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä Toimivan kaupungin kaupunkimuotoilijoiden ja Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoiden kanssa.

”Ilman heitä moni näkökulma olisi varmaan jäänyt huomioimatta. On tosi hyvä, että olemme kuulleet ulkopuolisia asiantuntijoita”, Suojoki toteaa.

Hän on luotsannut yleisötilojen muutoshanketta yhdessä taidemuseon johtajan Maija Tanninen-Mattilan kanssa. Suunnitteluun on otettu mukaan koko henkilökunta asiakaspalvelijoista näyttelymestareihin.

Miltä kävijästä tuntuu?

HAMissa museota on mietitty ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Ensin tehtiin tunnettuus- ja kävijätutkimus. Sen tulosten, saadun asiakaspalautteen ja muun tutkimustiedon perusteella laadittiin yhdeksän tutkittuun tietoon perustuvaa asiakasprofiilia ja kartoitettiin potentiaalisia kävijöitä. Henkilökunta harjoitteli omaa kohderyhmäajattelua muun muassa Tallinnan-matkalla, jossa vierailtiin paikallisissa museoissa.

 
Markkinointipäällikkö Saara Suojoki odottaa, että entistä usempi löytää taidemuseon – ja myös käy siellä tiuhempaan.

”Jokainen sai roolin. Piti olla esimerkiksi 52-vuotias Helene Eirasta ja katsoa tallinnalaisia museoita hänen näkökulmastaan.”

Suojoki sanoo ymmärtävänsä itsekin nyt paremmin asiakkaiden tarpeita.

”Ihmiset ovat erilaisia. Joku haluaa soittolistan, jota voi kuunnella museossa. Toinen kaipaa perinteistä painettua opasta ja kolmas opastettua kierrosta. Tai sitten halutaan syödä brunssi ja katsoa sen jälkeen kiva näyttely.”

Koska kaikkia ei voi miellyttää, yhdeksän kävijäprofiilia tiivistyi lopulta kolmeen motivaatiopohjaiseen kohderyhmään: taiteen rakastajat, ajan hermolla olevat sekä yhdessä tekevät ja kokevat.

Uusi museo on suunniteltu näitä tarpeita ajatellen. Tämä näkyy sadoissa yksityiskohdissa opasteista museokaupan tarjontaan.

Kaupunkimuotoilijoiden lisäksi museo sai apua Aalto-yliopiston tilasuunnittelun opiskelijoilta, jotka ratkoivat sisustuspulmia.

Markkinointia pohti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu tiimi. Sen sijaan että museo olisi palkannut mainostoimiston, se etsi käsiinsä kokeneen art directorin ja copywriterin sekä pari media-alan konkaria.

”Näin koko prosessi oli hallussamme ja opimme samalla itsekin. Mietimme yhdessä muun muassa museon identiteettiä ja omaa ääntä.”

Tunnettuuden puolella taidemuseolla on paljon voitettavaa. Tennispalatsissa on vieraillut vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä, mutta taidemuseon puolella ”vain” 100 000.

Näkyvyyteen panostetaan jatkossa esimerkiksi talon ulkopuolelle tulevilla videonäytöillä.

Avajaisten jälkeen nähdään, miten palvelupolut toimivat ja löytävätkö myös uudet asiakkaat paikalle.

”Toivon, että kaikki menee hyvin, mutta varmasti asioita pitää hioa. Ei tämä projekti lopu vielä syksyllä. Tämä on jatkuva prosessi.”

Tärkein oppi: Ihmiset tekevät museon, palvelun tai viraston. Siksi henkilökunnan täytyy saada tietoa asiakkaista ja mahdollisuus asettua heidän asemaansa: miltä meidän työmme tuntuu niiden ihmisten mielestä, joille tätä teemme?


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen