Kuvat & video — Jussi Hellsten, Lauri Rotko
Teksti — Marianna Kellokoski

Tavoitteena toimiva, tehokas ja haluttava paikka elää – Helsinki muotoilukaupunkina

 
 

Hyvä kaupunki on kuin onnistuneesti muotoiltu käyttöesine: se tuntuu ja näyttää niin hyvältä, että sen haluaa säilyttää seuraavillekin sukupolville – mutta kaupunkia kehitetään lisäksi koko ajan eteenpäin. Kysyimme kuudelta asiantuntijalta, mikä merkitys muotoilulla on ollut Helsingin kaupungille, ja miksi muotoilu on tärkeää myös tulevaisuudessa.

 

Helsingin tavoite on tehdä muotoilun avulla asukkaiden elämästä parempaa. Päämääränä on urbaani elinympäristö, joka on suunniteltu käyttäjien tarpeet huomioiden, yhdessä käyttäjien eli kaupunkilaisten kanssa. Viime vuosina Helsinki on kehittänyt monia julkisia palveluitaan yhdessä muotoilun ammattilaisten kanssa. Kaupunkiin tullaan jo nyt maailmalta katsomaan, miten julkisen sektorin haasteita on ratkottu muotoilun välinein. Tulevaisuudessa Helsinki tunnetaan vielä laajemmin muotoilun edelläkävijäkaupunkina, koska muotoilu on täällä tiiviisti mukana kaupungin ytimessä johtoa myöten: kaupungille on nimitetty ensimmäistä kertaa Chief Design Officer. Helsinki myös muuttuu historiallisen paljon tulevina vuosina. Yhdistettynä vaikuttaviin tekoihin ja ihmisiin lopputuloksesta syntyy hyvin muotoiltu kaupunki ja arki.

Muotoilulla klassikkoesineitä ja avointa hallintoa

Suomalaisen muotoilun synty paikannetaan maan itsenäistymisen jälkeiseen aikaan, jolloin kansallista identiteettiä alettiin hiljalleen rakentaa luomalla uutta ja omaa tyyliä. Tahti kiihtyi maailmansotien jälkeen, kun maa jälleenrakennettiin kasvavan väestön tarpeisiin. Sodan aiheuttama materiaalipula asetti vaatimuksen tuottaa kaikki arjessa tarvittava tehokkaasti ja taloudellisesti, esteettisiä arvoja unohtamatta.

Muotoilun kultakaudeksi kutsutun ajanjakson tuloksena syntyi mittava määrä sellaisia rakennuksia ja käyttöesineitä, joista moni on noussut sittemmin ikoniseen asemaan meillä ja maailmalla. Kansainvälisesti palkituista muotoilijoista tuli Suomen kansallissankareita.

1960-luvulle tultaessa muotoilusta tuli orastavan vaurastumisen myötä arkista massatuotantoa, ja Suomi alkoi hiljalleen kaupungistua. Erityisesti Helsinki kasvoi ja kehittyi vauhdilla. Vuosituhannen lopulla maailman kaupungit alkoivat kiihtyvän globalisaation myötä kilpailla keskenään kansainvälisistä resursseista. Profiloitumisesta tuli osa kaupunkien kehittämistyötä: oli löydettävä erottautumistekijöitä investointien ja osaajien houkuttelemiseksi.



Se mikä erottaa Helsingin muotoilukaupunkina muista on vahva strateginen sitoutuminen käyttäjän näkökulman huomioimiseen. Osallistumisen mahdollisuuksia on lisätty muun muassa avaamalla kaupunkia koskevaa tietoa kaikkien hyödynnettäväksi. Helsinki Region Infoshare -verkkosivustolta kuka tahansa voi ladata käyttöönsä kaupunkiin liittyvää tietoa. Tavoitteena on edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja kaupungin avointa kehittämistä, johon kuka tahansa voi osallistua. Tiedon avaaminen on johtanut päätöksenteon avaamiseen ja siihen miten yhä laajemmin myös kehittäminen ja keskeneräiset asiat avataan yhteiseen keskusteluun.

Tapahtumista turbovauhtia muotoilun käyttämiseen

“Muotoilu on suomalaisten dna:ssa, se on meidän kansallista perintöämme. Muotoilu on myös se asia, josta meidät on maailmalla opittu tuntemaan. Siksi oli luontevaa, että muotoilusta alettiin hakea kilpailukeinoa Helsingin kansainväliseen menestymiseen”, kertoo Helsinki Design Weekin johtaja Kari Korkman.

Korkman perusti vuonna 2005 Helsinki Design Week -festivaalin, joka kokoaa vuosittain viikoksi designin, arkkitehtuurin ja muodin ammattilaisia yhteen esittelemään alojen uusia tuulia Helsinkiin. Pian muotoilusta innostuttiin laajemmin myös kaupungin johdossa. Teollisen muotoilun kansainvälinen järjestö International Council of Societies of Industrial Design valitsi Helsingin vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. Helsinki oli kolmas kaupunki maailmassa, jolle nimitys myönnettin.

“Designpääkaupunkivuosi ravisteli päättäjät miettimään, mikä olisi Helsingille hyväksi. Lopulta se laittoi päälle kehityksen turbovauhdin, kun muotoilun mahdollisuuksia alettiin ymmärtää laaja-alaisemmin. Muotoilu oli polku, jolle kaupunki halusi lähteä”, sanoo hanketta johtanut Pekka Timonen.

Samaan aikaan muotoilijoiden tavat suunnitella uutta olivat levinneet myös kaupungin palveluiden kehittämiseen. Helsingin kattoteema vuodelle ”Open Helsinki - Embedding Design in Life” laajensi ja nopeutti muotoilun soveltamista uusille alueille ja nosti muotoilun keinoksi kehittää uusia ratkaisuja yhdessä. Vuosi antoi ikään kuin luvan alkaa tehdä asioita uudella tavalla.

 

“Perinteinen muotoilu on se, mistä Suomi maailmalla tunnetaan. Tulevaisuudessa Helsingin maine muotoilukaupunkina syntyy siitä, kuinka laaja-alaisesti muotoilu on täällä ymmärretty”, Timonen sanoo.

Chief Design Officer luotsaa Helsinkiä eteenpäin muotoilukaupunkina

Designpääkaupunkivuoden jatkoksi Helsinki käynnisti kaksivuotisen Toimiva kaupunki -hankkeen. Hankkeeseen palkattiin kolme kaupunkimuotoilijaa, joiden tehtävänä oli selvittää, minkälainen rooli muotoilun ammattilaisilla voi olla kaupungin kehittämisessä sekä kehittää kaupungin ymmärrystä muotoilun käytöstä.

“Muotoilu on yksi sellainen ajattelumalli tai lähestymistapa, joka selkeyttää ja nopeuttaa monimutkaisten asioiden toteuttamista. Onnistuimme luomaan pohjan kertoa siitä, mikä on muotoilun paikka ja tarve kaupungissa. Tulevaisuudessa käyttäjä- ja tarvelähtöinen ajattelu muuttuu ihan itsestään selväksi osaksi palveluiden kehittämistä”, sanoo Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Laakso-Liukkosen mukaan muotoiluosaamista tarvitaan nyt erityisen kipeästi palveluiden digitalisoitumisen aisapariksi.



“Olemme teknologia- ja insinöörikansa, joka rakastaa systematiikkaa. Meidän täytyy nyt kuitenkin olla tarkkoina siinä, että emme mene taas vain teknologia edellä. Hyvä suunnittelu on aina käyttäjälähtöistä. Nopeiden kokeiluiden, osallistamisen ja asiakasymmärryksen mukana pitäminen on ensiarvoisen tärkeää, kun suunnitellaan digitaalisia palveluita. Yhdessä muotoilu ja systemaattisuus ovat voittamaton parivaljakko.”

Kaupungin seuraava yhä strategisemmin muotoilua hyödyntävä vaihe alkaa, kun muotoiluosaaminen, digitaalisuus ja dialogi käyttäjien kanssa nivotaan tiiviisti yhteen. Tätä vaihetta ja tulevaisuuden yhteiskehittämistä luotsaa syksyllä 2016 työnsä aloittava Chief Design Officer.

“Opinnot ovat nyt kokonaisvaltaisemmat ja laaja-alaisemmat kuin kymmenen vuotta sitten. On opetusta ja sivuainemahdollisuus kaupan ja tekniikan aloilta. Myös muotoilun tutkimus on nyt kunnostautunut ratkomaan nimenomaan julkisten palveluiden tuottamista.”

Mutta kuinka muotoilijat kehittävät palveluita? Helsinkiläinen Pentagon Design -suunnittelutoimisto muotoilee tuotteita, tiloja, palveluita ja brändejä. Yrityksen luovalla johtajalla ja osakkaalla Arni Aromaalla on yli 20 vuoden kokemus liiketoiminnallisen ajattelun yhdistämisestä muotoiluosaamiseen. Fyysisten tuotteiden muotoilun rinnalle on syntynyt uusi palvelumuotoilun toimiala, mutta Aromaan mukaan muotoilijoiden tapa lähestyä ongelmia on pysynyt samana – muotoilija ei ole koskaan suunnitellut vain itseään varten.

“Hyvin muotoiltu tuote erottuu kiinnostavasti kilpailijoista, on esteettisesti miellyttävä, kestää aikaa, on tehokas valmistaa ja tuottaa hyötyä myös valmistajalle. Jos Helsinkiä ajattelee muotoiltuna tuotteena, niin samat ominaisuudet voi liittää myös siihen. Muotoilu on aina ollut käytännön ongelmia ratkomista ja muotoilijan tehtävä on aina ollut edustaa käyttäjien ääntä. Vanhastaan ollut kuva taiteilijasta, joka suunnittelee tuotteen ja signeeraa sen, antaa hyvin rajoittuneen kuvan muotoilijan työstä. Se on aina ollut käytännön ongelmia ratkomista.”

Kari Korkman uskoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinkiin syntyy paljon uusia yrityksiä, joissa muotoilu on keskeinen kilpailukeino. Taustalla on yrittäjyyden arvostuksen nousu. Korkmanin mukaan tapahtumien rooli kasvaa tulevaisuudessa, koska ihmisten arkinen toiminta siirtyy verkkoon.

“Uusi kansainvälistyminen perustuu vuorovaikutteisuuteen, jossa verkostot ratkaisevat. Emme puhu enää viennistä ja tuonnista, vaan interaktiivisesta toiminnasta. Työtä tehdään yhä enenevässä määrin verkon välityksellä, joka on tehokasta, mutta vähentää ihmisten kohtaamista. Tapahtumia tarvitaan saattamaan ihmisiä yhteen, koska mikään ei ole niin tehokasta kuin tapaaminen kasvokkain.”

 

Ympärivuotiseksi toimijaksi kasvanut Helsinki Design Week auttaa nyt muotoiluintensiivisiä yrityksiä menestymään maailmalla. Festivaali liittyi alkuvuodesta uuteen World Design Weeks -verkostoon, johon kuuluu kymmeniä kaupunkeja Aasiasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Lähi-idästä. Vuonna 2017 Helsinki Design Week isännöi verkoston vuosittaista tapahtumaa, joka tuo Suomeen kansainvälisiä muotoilijoita näyttelyineen.

Kaupunki, joka on hyvä alusta muotoilualan liiketoiminnalle

Kaupunkimuotoilun käyttöä vauhdittamassa ovat olleet myös samaan aikaan kehittyneet uudenlaiset tavat, joilla kaupunki kehittyy sekä virallisia että epävirallisia reittejä. Ravintolapäivän kaltaiset laajat, ihmisistä lähtöisin olevan tavat joilla kaupunkia voi käyttää ja kehittää ovat tehneet Helsingistä monimuotoisemman. Pienen joukon idean pohjalta voi syntyä ilmiö, joka on parhaimmillaan muuttanut kaupunkeja 35 maassa tuhansien pienten pop-up ravintoloiden alustoiksi.



Fiskarsin tuotekehitysjohtaja Petteri Masalinin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunki on paikka, jossa kukoistaa moninaisuus, koska se luo mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle.

“Helsinki alkaa olla jo aika kansainvälinen, joten täällä on helpompi ymmärtää erilaisia tarpeita. Meitä kiinnostaa monikulttuurisuus ja se, mitä erilaiset ihmiset haluavat. Mitä laveammin Helsingissä on tapoja elää, sitä paremmin siellä on mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle.”

Kaupunkilaiset ovat nyt erityisen kiinnostuneita yhdistelemään vanhoja ja uusia tapoja elää, Masalin kertoo. Kehitys näkyy esimerkiksi kaupunkiviljelyn suosiossa.

“Helsinkiläisiä kiinnostaa nyt hyvinvointi – he haluavat kasvattaa porkkanoita ja yrttejä keskustassa. Muotoilun tehtävä on mahdollistaa tällaisten uusien intressien toteuttaminen. Onnistuessaan muotoilu tuottaa sellaisia välineitä ihmisten tarpeisiin, joita ei arjessa edes huomaa.”


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen