Mistä kyse: Smart City -ajattelu

 

Älykkäitä sähköverkkoja, autojen yhteiskäyttöä ja vihreää liiketoimintaa. Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun kertovat, miten digiteknologia tekee Helsingistä älykkään kaupungin, joka säästää myös energiaa ja ympäristöä.

 

Mitä smart city -ajattelu tarkoittaa?

JS Eri kaupungit maailmalla ovat käsittäneet itsensä eri tavoin älykkääksi. Monesti älykaupunki on kaupungin infrastruktuurin tehostamista teknologialla. Asennetaan esimerkiksi eri puolille kaupunkia sensoreita jotka mittaavat jotain, jolla saadaan analysoitua kaupungin toimintaa. Puistojen roskiksissa voi olla sensoreita, jotka lähettävät kunnossapitoyksikölle tiedon, milloin roskis kannattaa tyhjentää. Helsingissä on tykästytty kokonaisvaltaiseen älykaupunkiajatteluun, jossa erilaiset kaupungin toiminnot voivat olla eri tavoin älykkäitä. Mukana on liikkuminen, ympäristö, hallinto, talous, kaupunkilaiset ja eläminen yleensä. Näistä syntyvää dataa hyödyntämällä pystytään tekemään parempia päätöksiä kaupunkia suunnitellessa ja kehittäessä. Tiedon kerääminen hyödyttää muitakin kuin kaupungin hallinnon työtä: kaupunkiin liittyvän datan avaaminen kaikkien käyttöön parantaa kaupunkilaisten ja täällä toimivien yritysten arkea ja elämänlaatua. Voimme esimerkiksi saada liikenteestä suuria määriä tarkkaa dataa, joiden avulla pystymme suunnittelemaan julkista liikennettä ja kevyen liikenteen väyliä paremmin. Hallinnossa älykkyys taas tarkoittaa teknologisia ratkaisuja, jotka edesauttavat hallinnon avoimuutta. Ihmiset pystyvät näkemään mitä päätöksiä on tehty, ja mitä asioita omalla alueella valmistellaan.

SB Helsingin kaupunki on määritellyt älykaupungin Smart ja Clean -ajatteluksi. Ne ovat toisiinsa kietoutuvat kokonaisuudet, jossa toisella puolella on kaupungin, ihmisten arjen ja yritysten toiminnan läpäisevä digitalisaatio, ja toisella puolella ympäristöystävällinen ja resurssitehokas teknologia. Nämä molemmat mahdollistavat yhdessä uusia toimintatapoja ja elämänlaatua.

Kuuluuko smart city -ajatteluun aina teknologia?

SB Osa smart-ajattelusta on puhtaasti informaatioteknologiaa tai digitalisaatiota, kuten avoin data. Osa clean-ajattelusta taas on puhdasta ympäristöteknologiaa, kuten esimerkiksi aurinkosähköpaneelit. Nämä kuitenkin kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa: esimerkkejä smart ja clean -ajattelusta ovat älykkäät sähköverkot, jotka mahdollistavat hajautuneen energiantuotannon, sähkön jakelun ja älykkään kulutuksen hallinnan. Samalla tavoin esimerkiksi älykkäät liikennejärjestelmät mahdollistavat muun muassa autojen yhteiskäytön. Iso ja tärkeä asia on muistaa nostaa cleantech ja ympäristöliiketoiminta digitalisaation rinnalle.

JS Taustalla on usein teknologiaa, mutta smart city -ajattelu on paljon laajempaa kuin sensoreilla ja datalla pelaaminen. Otetaan vaikka pop-up-ravintoloita kaupungin kaduille tuova Ravintolapäivä: kun se on päällä, et näe kaduilla teknologiaa, mutta ilman somea sitä ei olisi olemassa.

Mitkä ovat perusedellytykset sille, että kaupunki voi muuttua älykkäämmäksi?

JS Joka puolella organisaatiota täytyy olla rohkeaa henkeä ja ihmisiä, jotka uskaltavat kokeilla uutta. Täytyy olla utelias ja käydä katsomassa, mitä muualla on tehty ja soveltaa sitä omaan kaupunkiin. Pitää myös olla ennakkoluuloton johto, joka ymmärtää smart city -ajattelun hyödyt. Hyviä kokeiluja ei saada aikaan, jos kaupungin it-infrastruktuuri eli tietoliikenneyhteydet eivät ole kunnossa. Helsingissä on oltu melkein 1980-luvulta saakka kapula korvassa: tällainen uuden teknologian omaksumiskyky on hyvä pohja, mitä ei kaikkialla ole. Myös Helsingin korkeakoulut ja yritystoiminta muokkaavat maaperää hyväksi. Kaupungit ovat monimutkaisia organisaatioita, joka usein tarkoittaa, että organisaatio ajaa ihmisen ohi. Sitä yritämme purkaa. Se vaatii, että kaupungin oma toiminta muuttuu käyttäjälähtöiseksi.

Mitä Helsingissä on tehty oikein smart city -ajattelun suhteen?

JS Tärkein teko on ollut se, että kaikki kaupunginhallinnon data on avattu kenen tahansa käyttöön. Se on ollut kaupungin johdon tietoinen päätös ja ennakkoluuloton teko, josta käytiin varmasti paljon tiukkoja keskusteluita. Päätös mahdollistaa sen, että ihmiset voivat kehittää erilaisia sovelluksia datan päälle ja kehittää sitä kautta itse kaupunkia, jopa tehdä siitä menestyvää liiketoimintaa.

Ovatko ihmiset valmiita siihen, että heistä saatetaan kerätä tietoa avoimeen käyttöön?

JS Kun on kyse yksityisten ihmisten tiedoista, pitää aina kysyä lupa. Silloin ihmiselle pitää myös kertoa tarkkaan ja ymmärrettävällä kielellä mihin hän on tietoja antamassa, mitä tässä ollaan tekemässä ja minkä takia, ja mitä hyötyä siitä on. Dataa voidaan myös käsitellä nimettöminä suurempina kokonaisuuksina, jolloin yksittäisten ihmisten tiedot eivät erotu. Aina kun uutta dataa avataan, käydään rajanvetoa siitä, miten avoimia meidän pitäisi olla. Mikä on lopullinen hyöty täydellisestä avoimuudesta?

Miten smart city näkyy tavalliselle kaupunkilaiselle?

JS Kaupunkilaisena minulle riittää, että kaupunki toimii ja saan käyttää hyviä ja helppoja ratkaisuja ja palveluita, jotka perustuvat hyvin analysoituun tietoon. Yksi iso asia on kaupungin digipalveluiden selkeyttäminen ja parantaminen. Nyt jossakin peruspalvelussa voi olla monta erilaista vaihetta ja jokaisen vaiheen takana eri virasto, jonka sisällä on eri toimijoita. Kansalaisen ei pitäisi joutua pähkäilemään minne menee asiansa kanssa seuraavaksi. Tulevaisuudessa meillä on kaupungin sähköisille palveluille yksi luukku, joka voi olla vaikka yksi yhteinen älypuhelinsovellus. Kaupungin digipalvelut yksinkertaistuvat huomattavasti, ja niistä tulee jopa mukavia käyttää.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen