Mistä kyse: Osallistava suunnittelu

 

Osallistava suunnittelu ottaa ihmiset mukaan kaupungin kehittämiseen ja tekee heistä oman elinympäristönsä asiantuntijoita. Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki neuvovat, miten osallistetaan hyvin.

 

Mitä osallistava suunnittelu on?

TM Osallistava suunnittelu on alun perin Pohjoismaissa 1970-luvulla alkanut vahvasti poliittistaustainen liike. Ajatus oli, että niiden joille suunnitellaan pitäisi olla mukana suunnittelussa. Työpaikoille tuotiin uudenlaisia järjestelmiä, työntekijöiden osaamista hyödynnettiin niiden kehittämisessä ja samalla saatiin ihmiset sitoutumaan uusiin järjestelmiin. Suunnitteluun siis otetaan mukaan ne ihmiset, joihin suunnittelu vaikuttaa. Osallistavassa suunnittelussa käyttäjä nähdään ihmisenä, joka pyrkii kertomaan aktiivisesti siitä, mitä suunnitteluratkaisut voisivat olla. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa rooli taas usein on hieman passiivisempi.

TJ Tekisin eron osallistavan ja osallistuvan suunnittelun välillä. Toinen tapahtuu ylhäältä alaspäin - toinen aidossa kumppanuudessa. Osallisuus oli 1990-luvun käsite, silloin kaupunkilaisia kuultiin ja he saivat kertoa mielipiteensä. 2010-luvun kaupunkilaisen aktiivinen osallistuminen ja yhteiskehittäminen tarkoittaa tasavertaista osallistumista palvelujen kehittämiseen, niitä koskevaan päätöksentekoon ja myös palvelujen tuottamiseen.

Miten osallistavasta suunnittelusta voi olla hyötyä kaupunkien kehittämisessä?

TJ Ideaalimallissa kuntalainen osallistuu asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon osana virallista prosessia, jolloin hänen ei tarvitse jälkikäteen tyytyä vain valittamaan jo tehdyistä päätöksistä. Myös kaupungit hyötyvät, kun saavat kuntalaiset mukaan yhteisen tulevaisuutensa suunnittelun lisäresursseina ja aktiivisina muutosagentteina.

Kenen pitäisi saada osallistua kaupungin kehittämiseen?

TM Kansalaisten osallistuminen kuuluu demokratiaan. Digitaalisten kanavien lisääntyminen ja ihmisten aktiivisuus siellä kannattaa hyödyntää, siellä on paljon osaamista ja innostusta. Jos ei vaikkapa selvitetä, mitkä ikäihmisen elämässä ovat olennaisia juttuja, voidaan tarjota heille vääriä asioita, mikä on rahan hukkaan heittämistä. Muitakin ryhmiä kuin loppukäyttäjiä pitäisi osallistaa suunnitteluun, kuten päätöksentekijöitä ja asiakaspalvelijoita: kaikki mukaan kehittämään. Lähtökohtana on ihmiskeskeinen, ei byrokratia- tai organisaatiokeskeinen lähestymistapa.

Miten osallistetaan oikein?

TJ Oppikirjojen mukaan ensin hankitaan kokemusta muiden tapauksista ja itselle koulutusta siitä mitä osallistuva suunnittelu ja palvelumuotoilun vuorovaikutteiset menetelmät ovat, sitten hankitaan ulkopuolista osaamista prosessin avuksi. Kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse! Riittää, että on valistunut tilaaja.

TM Luottamuksen luominen ja motivointi on tärkeää. Tähän on kehitetty paljon työtapoja, kannattaa etsiä olemassa oleva tutkimustieto käyttöön. Yhteissuunnittelutyöpajojen järjestäminen ja prosessin alkuvaiheeseen panostaminen ovat esimerkiksi hyviä tapoja.


Lue seuraavaksi

Mistä kyse:

Kun puhumme muotoilusta, tarkoitamme usein designia. Se on samaan aikaan ajattelua ja tekemistä. Kaupungeissa nämä on kuitenkin erotettu: virkamiehet suunnittelevat, ja sitten hankitaan jostain toteuttajat. Nyt suunnittelu ja teot pitää yhdistää, sanovat Marco Steinberg ja Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun muutos

Mistä kyse:

Älykkäässä kaupungissa julkisten palveluiden käyttäminen on yksinkertaista ja jopa mukavaa, sanovat Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo sekä kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päällikkö Santtu von Bruun.

Smart City -ajattelu

Mistä kyse:

Käyttäjälähtöisen suunnittelun avulla syntyy palveluita, joille kansalaisilla on oikeasti tarve, sanovat Aalto-yliopiston muotoilun professori Turkka Keinonen ja Espoon palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen.

Käyttäjälähtöinen suunnittelu

Mistä kyse:

Maailmalla on harvinaista, että muotoilu on kirjattu jopa kaupungin viralliseen strategiaan. Helsinki on osannut tehdä muotoilun hyötyjä ymmärrettäväksi jopa virkamiehille, sanoo Suomen Muotoilusäätiön johtava asiantuntija Jorma Lehtonen.

Muotoilu ja Helsinki

Mistä kyse:

Osallistava suunnittelu on hedelmällisintä, jos mukana on loppukäyttäjien lisäksi ihmisiä muistakin sidosryhmistä. Silloin onkin kyse yhteissuunnittelusta, sanovat Kuntaliiton innovaatioasiantuntija Tuula Jäppinen ja Aalto-yliopiston muotoilun professori Tuuli Mattelmäki.

Osallistava suunnittelu

Mistä kyse:

Muotoilun käyttö kaupunkien kehittämisessä tulee tarjoamaan muotoilijoille paljon töitä lähivuosina. Erilaiset julkiset toimijat haluaisivat ostaa muotoiluosaamista, mutta ensin pitäisi osata tehdä hyvä tarjouspyyntö, sanoo Kansainvälisen designsäätiön Toimiva kaupunki -hanketta luotsannut Tiina-Kaisa Laakso-Liukkonen.

Muotoilun kilpailuttaminen